Raitotien rakenteet
Raitiotien päällysrakenne
Raitiotien rakenne koostuu radan alusrakenteesta ja päällysrakenteesta. Kiintoraiteella raitiotien päällysrakenne käsittää päällysteen ja pohjalaatan. Sepeliradan osalta päällysrakenne ulottuu sepelikerroksen alapintaan asti.
Raitiotien alusrakenne käsittää kantavan ja jakavan kerroksen.
Raitiotien päällysrakenne
Päällysrakenteen mitoitus
Käyttöikä
Kiintoraidelaatan mitoituskäyttöikä on 50 vuotta.
Akselipaino
Raitiotien mitoittava akselipaino on 125 kN.
Kiskonkiinnitysjärjestelmä
Kiskonkiinnitysjärjestelmän tulee täyttää standardin SFS-EN 13481 vaatimukset.
Päällysrakenteen valinta
Raitiotien päällysrakenteen valinta vaikuttaa radan kaupunkikuvalliseen ilmeeseen, geometrian ja kuivatuksen suunnitteluun sekä radan rakentamis- ja kunnossapitokustannuksiin ja muuhun liikenteeseen (voidaanko radan päällä ajaa muilla tieliikenneajoneuvoilla). Päällysrakenne tulee suunnitella kokonaisuutena, mikä edellyttää tasapainoilua päällysrakenteiden monipuolistamisen ja yhdenmukaistamisen puolesta puhuvien tekijöiden välillä.
Päällysrakenteiden monipuolistamista puoltavat kunkin kohteen kaupunkiympäristön erityispiirteiden huomiointi sekä rakentamisinvestointien optimointi. Toisaalta ratojen rakentaminen, laadunvalvonta ja kunnossapito ja rakentaminen on yksinkertaisempaa, mikäli ylläpidettäviä päällysrakenneratkaisuja ja siirtymiä erilaisten rakenneratkaisujen välillä on mahdollisimman vähän. Suunnittelun tehtävä on löytää elinkaarinäkökulmasta tasapainoinen päällysrakenteen kokonaisuus.
Päällysrakenteet voidaan näkökulmasta riippuen jaotella usealla eri tavalla, mm. seuraavasti:
- Sen mukaan, onko kyseessä suljettu vai avoin ratarakenne
- Kiskojen tuentatyypin mukaan, eli onko kyseessä kiintoraide vai sepeliraide
- Kiskotyypin mukaan
Suljettu ratarakenne tarkoittaa ratarakennetta, jossa kiskot on upotettu johonkin toiseen pintaan. Suljetut ratarakenteet vaativat yleensä hajavirtaeristyksen.
Avoin ratarakenne tarkoittaa rakennetta, jossa raitiotien kiskoja ei ole upotettu johonkin toiseen pintaan. Avoimen päällysrakenteen etu on, ettei kiskoja tarvitse hajavirtaeristää. Avoimen rata-alueen ilmettä voi sovittaa ympäristöönsä kiskojen alapuolelle jäävien pintojen materiaalivalinnoilla.
Suljettu | Avoin | |
Rata kadulla, sekaliikennekaistalla | Asfaltti, betoni, luonnonkivi | |
Rata kadulla, omalla kaistallaan | Asfaltti, betoni, luonnonkivi | |
Rata kadulla, erotettu muusta liikenteestä | Asfaltti, betoni, luonnonkivi, nurmikivi, puu | Betoni, nurmi ja muu matala kasvillisuus, |
Rata omalla väylällään | Asfaltti, betoni, luonnonkivi, nurmi ja muu matala kasvillisuus, puu/komposiitti | Nurmi ja muu matala kasvillisuus, sepeli |
Raitiotie kadulla, sekaliikennekaista
Kadulla muun ajoneuvoliikenteen joukossa kulkeva raitiotie rakennetaan aina suljettuna rakenteena. Päällysrakenne toteutetaan kiintoraiteena radan painumien mahdollisuuden minimoimiseksi. Rata on upotettu kadun päällysteeseen, joka voi olla asfaltti, luonnonkiveys tai betonia[KS1] . Päällysteen tasaus on suunniteltava siten, että uusi kisko nousee enintään 5 mm päällysteestä. Sekaliikenneosuuksilla käytetään pääsääntöisesti urakiskoa.
Raitiotie kadulla, oma kaista
Kadulla omalla kaistallaan kulkeva raitiotien päällysrakenne rakennetaan suljettuna rakenteena. Päällysrakenne toteutetaan kiintoraiteena radan tasauksen muodonmuutosten minimoimiseksi. Rata on upotettu kadun päällysteeseen, joka voi olla asfaltti, luonnonkiveys tai betonia. Päällysteen tasaus on suunniteltava siten, että uusi kisko nousee enintään 3 mm päällysteestä. Kiskotyyppi voi olla joko urakisko tai vignoles-kisko.
Rata kadulla, erotettu muusta liikenteestä
Muusta liikenteestä erotetun raitiotien päällysrakenteen voi toteuttaa joko suljettuna tai avoimena. Muusta liikenteestä erottaminen mahdollistaa useammat pintamateriaaliratkaisut kuten puun ja erilaiset nurmikivet ja kasvillisuuspinnoitteet. Päällysrakenne toteutetaan pääsääntöisesti kiintoraiteena radan tasauksen muodonmuutosten minimoimiseksi. Kiskotyyppi on pääsääntöisesti vignoles-kisko.
Raitiotie omalla väylällään
Omalla väylällään kulkevan raitiotien toteutustavassa on suurin valinnanvapaus.Omalla väylällä kulkevalla radalla käytetään pääsääntöisesti Vignoles-kiskoa.
Sepelirataosuuksia ole siirtymärakenteiden tukemisen haasteellisuuden takia tarkoituksenmukaista toteuttaa 300 m lyhyempinä osuuksina.
Radan pintamateriaalina voidaan käyttääerilaisiaasfaltteja ja betonia, luonnonkiveä, betonisia nurmikiviä, nurmea, matalaa kasvillisuutta, puuta , sepeliä, soraa ja kierrätysmateriaaleista esimerkiksi betonimursketta tai sivukiveä.
Jos raitiotiealueella on kumipyöräliikennettä, materiaalin tulee olla asfalttia, betonia tai luonnonkiveä. Raitiotien toimiessa pelastusajoreittinä, muttei muun ajoneuvoliikenteen ajoreittinä voidaan käyttää nurmikiveä.
Nurmi- ja nurmikivipintaisilla alueilla radan rakenteeseen tulisi saada vähintään 150mm tila kasvualustalle. Mitä suurempi kasvualustapaksuus, sitä todennäköisemmin saavutetaan vehreä lopputulos.
Nurmi- ja kasvipintaiset raitiotiealueet vaativat säännöllistä hoitoa. Myös sora- ja sepeliraiteiden osalta on varauduttava ylläpitokustannuksiin (kitkeminen, näkemäalueiden raivaaminen) hieman riippuen ympäristön muusta laatutasosta. Sepeliraidepenkalla on voimakkaasti raitiotiealuetta muusta ympäristöstä rajaava vaikutus, jolloin sitä tulisi käyttää harkiten muun kaupunkirakenteen yhteensopivuuden mukaan.
Puu, sora ja kasvipintaisilla raitiotiealueilla on myös huomioitava esimerkiksi puistoalueiden läheisyydessä, että rata-alueen tunnistettavuus säilyy, tai huolehdittava riittävästä raitiotiealueen rajaamisesta (kts. luku Raitiotien sijainti kadulla ja liittymissä).
Asfaltti | |
Edut | Haitat |
Kulutuskestävyys | Läpäisemätön pinta |
Päältäajettava | Raitiotiealueen erottuminen muusta katutilasta |
Edullinen toteutus | |
Pintarakenne/väri työstettävissä | |
Yllä- ja kunnossapito | |
Yhteensovitus katutilan muiden materiaalien kanssa | |
Betoni | |
Edut | Haitat |
Kulutuskestävyys | Läpäisemätön pinta |
Erilaiset pintakäsittelyt, -kuviot, värit | Raitiotien erottuminen muusta katutilasta |
Päältäajettava | Paikkaaminen siististi voi olla hankalaa. |
Yllä- ja kunnossapito[KS2] | |
Yhteensovitus katutilan muiden materiaalien kanssa | |
Luonnonkiveys | |
Edut | Haitat |
Soveltuu urbaaniin katuympäristöön | Kalliit toteutuskustannukset |
Päältäajettava | |
Yllä- ja kunnossapito | |
Yhteensovitus katutilan muiden materiaalien kanssa | |
Nurmikivi | |
Edut | Haitat |
Vehreä, osin päältäajettava ratkaisu. Ei mahdollista runsasta päältäajoa, mutta käytettävissä esimerkiksi pelastusajoreiteillä. | Kalliit ylläpito- ja toteutuskustannukset |
Nurmi | |
Edut | Haitat |
Vehreä yleisilme | Kalliit toteutus ja ylläpitokustannukset |
Vettä läpäisevä ja hulevesiä pidättävä rakenne | Kiskovälin kasvuolosuhteet haastavat ja tämän vuoksi halutun lopputuloksen aikaansaaminen työlästä, lisää hoitokustannuksia |
Hiljaisempi raitiotie | Talven ja talvikunnossapidon kestävyydestä vähän kokemuksia |
Raitiotien erottuminen muusta katutilasta | |
Pölynsitominen, lämpötilojen tasaaminen | |
Matala (paahde)kasvillisuus | |
Edut | Haitat |
Edullinen hoitaa ja toteuttaa | Huono kulutuskestävyys |
Veden pidätys | Ei sovellu varjoisille rataosuuksille |
Menestyy nurmea köyhemmällä kasvualustalla | Vähän toteutuneita kohteita |
Lajiston monipuolistaminen kaupunkiympäristössä | Kasvillisuuspeite saavutetaan hitaasti ilman suojaheinäkylvöä (ylläpito- ja hoitokustannukset) |
Raitiotien erottuminen muusta katutilasta | Talven ja talvikunnossapidon kestävyydestä vähän kokemuksia |
Puu | |
Edut | Haitat |
Raitiotien erottuminen ajoradasta | Huolto- ja ylläpitokustannukset |
Materiaali mahdollistaa esimerkiksi kevyiden kansirakenteiden tekemisen | Raitiotiealueen erottuminen jalankulun alueista, puu perinteisesti terassien ym. materiaali |
Märkänä liukas | |
Komposiitti | |
Edut | Haitat |
Raitiotien erottuminen ajoradasta | Raitiotiealueen erottuminen jalankulun alueista, puu/komposiitti perinteisesti terassien ym. materiaali. |
Huoltovapaampi vaihtoehto puulle | Ei referenssikohteita Suomesta |
Materiaali mahdollistaa esimerkiksi kevyiden kansirakenteiden tekemisen | |
Sepeli / sora | |
Edut | Haitat |
Pintamateriaalina erottaa radan muusta katutilasta, ei houkuttele liikkumaan raitiotiealueella | Voimakas visuaalinen ilme ei sovi urbaaniin katuympäristöön |
Hyvä saatavuus | Riittävän pitkä rataosuus vaaditaan, jotta sepeliradan hyödyt saavutettavissa. Ratageometrian ylläpitoa tehtävä useammin (isommat kunnossapitokustannukset). |
Vettä läpäisevä | Sijainnista riippuen runsas kitkeminen aiheuttaa ylläpitokustannuksia. |
Edulliset toteutuskustannukset | |
Raitiotien erottuminen muusta katutilasta | |
Raekoko / maisemointisepeli | |
Kierrätysmateriaalit, kuten betonimurske ja sivukivimurske | |
Edut | Haitat |
Pintamateriaalina erottaa radan muusta katutilasta, ei houkuttele liikkumaan raitiotiealueella | Voimakas visuaalinen ilme ei sovi urbaaniin katuympäristöön |
Vettä läpäisevä | Ratageometrian ylläpitoa tehtävä useammin (isommat kunnossapitokustannukset). |
Kiertotalouden kehittäminen ja kierrätysmateriaalin käyttö | Sijainnista riippuen runsas kitkeminen aiheuttaa ylläpitokustannuksia. |
Suljetun ratarakenteen päällysteen muotoilu
Suljettujen ratarakenteiden poikkileikkauksen suunnittelussa tulee huomioida, että päällystemateriaalit saavat metrin päässä raiteen ajopinnasta nousta enintään 2 cm, eli 2%.
Kallistetussa raiteessa pinnoitteen kallistus seuraa raiteen ajopinnan kallistusta (Kuva 4).
Päällysrakenteen rakennetyyppi
Radan rakenne vaikuttaa siihen, miten kiskot on tuettu alustaansa. Kiskot voidaan tukea joko kiintoraiteeseen tai ratapölkkyihin, jotka puolestaan tukeutuvat sepeliseen tukikerrokseen.
Kiintoraide
Edut | Haitat |
Mahdollistaa sekä suljetut että avoimet päällysrakenneratkaisut | Sepeliraidetta kalliimpi rakentaa |
Geometria vaatii vain vähän ylläpitoa | Peruskorjaus huomattavasti sepeliraidetta työläämpää, vaatii pidempiä työkatkoja |
Sepeliraide
Edut | Haitat |
Edullinen rakentaa, mikäli yhtenäiset osuudet ovat riittävän pitkiä | Huonompi geometrian pysyvyys |
Vaatii tiheämpää ratageometrian mittausta muutosten varalta. | |
Vaatii säännöllistä raiteen tukemista ratageometrian ylläpitämiseksi | |
Ratasepelin jauhautumisen takia tukikerros on uusittava säännöllisesti |
Säännöllisen ylläpidon vuoksi soveltuu parhaiten avoimiin ratarakenteisiin.
Kiskot
Kiskot toimivat raitiotien kulkupintana, tukipalkkina ja raitiovaunun kulkua ohjaavana elementti-nä. Kiskojen tehtävä on jakaa raitiovaunun kulusta aiheutuvia voimia ja tarjota raitiovaunun pyörille hyvä kiskopyöräkontakti. Tämän lisäksi kiskot toimivat raitiovaunun paluuvirtapiirin sähköä johtavana osana.
Kiskojen tulee liikennekuormien ja niiden aiheuttaman väsymisen ja kulutuksen lisäksi kestää sään ja vuodenaikojen vaihtelun aiheuttamia lämpörasituksia, kemiallista ja sähköistä korroosiota sekä muun ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa rasitusta.
Kiskoprofiili
Raitioteillä käytettävät kiskot jakautuvat Vignoles-kiskoihin ja urakiskoihin. Kiskoprofiilin valinnassa tulee valita linjalla käytettävään pyöräprofiiliin sopiva kiskoprofiili ja pyrkiä valitsemaan kuhunkin kohteeseen tarkoituksenmukainen kiskotyyppi.
Vignoles | Urakisko |
Voidaan käyttää avoimissa tai suljetuissa ratarakenteissa. Jälkimmäinen edellyttää kiskouran toteuttamista esim. hajavirtaeristeellä tai urakiskoelementillä (eli laippakiskolla) | Käytetään suljetuissa ratarakenteissa |
Kiskoprofiilien taajaan vaihtamista tulisi kuitenkin välttää, sillä kiskojen toisistaan poikkeavien profiilien yhteensovittamiseksi vaadittavat liitoskiskot muodostavat aina erityistä kunnossapitoa vaativan kohteen.
Kiskoprofiileista käytetään standardien SFS-EN 13674-1 ja SFS-EN 14811 määrittelemää nimikkeistöä:
Tieto | Metripaino (kg/m) | Profiilin tunnus | Lisätieto |
Selitys | Kiskon paino kiskometriä kohden | R = Urakisko E= Vignoles-kisko | Lisätieto kertoo esim. kulkureunan pyöristyssäteen |
Esimerkki | 60 | R | 1 |
Pääkaupunkiseudun raitioteillä käytetään seuraavia kiskoprofiileja
Kiskoprofiili | Tyyppi | Korkeus (mm) | Hamaran pyöristyssäde (mm) | Mittapisteen korkeus kiskon selästä | Suositeltava esitaivutussäde (m) |
49E1 | Vignoles-kisko | 149 | 13 | 14 | 200 |
60R2 | Urakisko | 180 | 13 | 14 | 300 |
60R1 | Urakisko | 180 | 10 | 10 | |
59R1 | Urakisko | 180 | 10 | ||
53R1 | Urakisko | 130 | 13 | 14 |
Päällysrakennetyypin vaikutus kiskon lämpövoimiin
Kiskojen lämpövoimat lasketaan kaavalla
Jossa σ on jännitys, E on kimmomoduuli, α lämpölaajenemisvakio 0,0000115 °C-1, T1tarkastelulämpötila ja TN kiskon neutraalilämpötila. Kiskon tarkastelulämpötila-alue riippuu ratarakenteen tyypistä, sillä avoimessa ratarakenteessa kiskojen lämpötilan vaihteluväli on suoran auringonpaisteen kiskoja lämmittävästä vaikutuksesta johtuen suurempi.
Tmax (°C) | Tmin (°C) | TN (°C) | |
Avoin ratarakenne | 55 | -35 | 5–15 |
Suljettu ratarakenne | 35 | -25 | 10–20 |
Raitotien päällysrakenteet silloilla
Tyypilliset raitiotien päällysrakenteet ovat rakennetyypistä riippuen, n. 500-700 mm korkeita kiskon selästä päällysrakenteen alapintaan. Katuverkon olemassa olevia siltoja ei yleensä ole mitoitettu näin suurille rakennekorkeuksille.
Siltojen vesieristeen suojaaminen
Siltojen vesieriste suojataan raitiotien päällysrakenteen alla 50 mm paksuisella kerroksella suojabetonia.
Mikäli sillalla on kiintoraide, kiintoraidelaatta erotetaan suojabetonista kaksinkertaisella kerroksella geotekstiiliä, muovikalvolla tai muulla valut erottavalla kerroksella, jotta pohjalaatan kutistuma ei riko sillan suojabetonia.
Kiskonliikuntalaitteet
Kiskonliikuntalaitteen tarkoitus on mahdollistaa sillalla ja maatuella sijaitsevien kiskojen välinen liike sillan pituuden muuttuessa lämpötilan mukaan.
Kiskonliikuntalaitteen tarve
Kiintoraiteella kiskonliikuntalaite tarvitaan, mikäli sillan liikevara ylittää 50 mm . Avoimella päällysrakenteella voidaan kuitenkin tapauskohtaisesti käyttää liukuvaa kiskonkiinnitystä.
Sepeliraiteella tarvitaan kiskonliikuntalaite, mikäli sillan liikevara ylittää 85 mm.
Kiskonliikuntalaitteen sijoittaminen
Kiskonliikuntalaite tulee laitteen kuivatukselle käytettävissä olevan rakennekorkeuden takia pyrkiä sijoittamaan maatuen puolelle. Kiskonliikuntalaitteen tulee pyrkiä asemoimaan niin, että raidetta liikennöidään kielten suuntaisesti.
Raitiotien alusrakenne
Alusrakennetyyppien nimeäminen
Alusrakenne nimetään seuraavalla
Pohjamaaluokka | Alusrakenteen paksuus | Pohjavahvistustoimenpide |
F | 500 | Vlk |
Toimenpide | Lyhenne |
Paalulaatta | Pl |
Massanvaihto kaivamalla | Mvk |
Vaahtolasikevennys | Vlk |
Painaumat
Raitiotiet rakentamattomalla alueilla
Raitiotien alusrakenne suunnitellaan painumattomaksi.
Raitiotiet nykyisillä katualueilla
Raitiotien alusrakenne suunnitellaan lähtökohtaisesti painumattomaksi. Painumaton rakenne vaaditaan esimerkiksi silloin, kun lähellä sijaitsee paalutettuja tai muita painumattomia rakenteita. Nykyisiä katualueita ei ole suunniteltu painumattomaksi. Raitiotien ja viereisen kadun painumaerojen vuoksi tapauskohtaisesti radalle voidaan sallia painumia ja raja-arvot on esitetty alla olevassa taulukossa.
Sepeliraide | Kiintoraidet | Vaihdealue | |
Kokonaispainuma | 100 mm | 100 mm | 50 mm |
Pituussuuntainen kaltevuuden muutos | 0,5 % | 0,5 % | 0,3 % |
Sivusuuntainen kaltevuuden muutos | 0,8 % | 0,4 % | 0,4 % |
Painumia voidaan hallita esirakentamalla käyttäen syvästabilointia (massastabilointi tai pilaristabilointi), esikuormitusta, ylipengerrystä sekä kevennystä edellyttäen, että painumakäyttäytyminen on riittävästi ennustettavissa. Esikuormitusta käytettäessä tulee aina järjestää painumaseuranta.
Pehmeiköillä painumaton rakenne edellyttää radan perustamistavaksi massanvaihtoa tai paalulaattaa.
Siirtymärakenteet suunnitellaan sallittujen kaltevuuden muutosten perusteella. Painumattoman raitiotien ja painuvaksi katsotun ympäristön siirtymärakenteet pitää tarkastella tapauskohtaisesti.
Kantavuus
Raitiotien alusrakenteen yläpinnan kantavuuslaskennan mitoitusarvona käytetään arvoa E2=120 MN/m2. Alusrakenteen yläpinta on kiintoraidelaatan alapinta tai sepeliradan tukikerroksen alapinta.
Tapauskohtaisesti voidaan sallia pienempi kantavuus alusrakenteen yläpinnassa, jos tämä huomioidaan kiintoraidelaatan mitoituksessa.
Kantavuuslaskenta tehdään Liikenneviraston ohjeen 38/2018, Tierakenteen suunnittelu mukaisesti.
Routamitoitus
Raitiotien routamitoituksen osalta mitoittava pakkasmäärä Helsingissä on F10, mikä tarkoittaa pakkasmäärää 25 000°Ch. Mitoitusroudansyvyys on 1,9 m.
Pakkasmäärä perustuu Helsingin katurakenteiden ja vesihuoltoverkoston suunnitteluperusteiden ohjeeseen ja RIL 261 Routasuojaus -ohjeeseen. Lisäksi on kerätty Ilmatieteenlaitoksen säähavainnot Malmin ja Helsinki-Vantaan lentoasemilla v. 1961-2017. Kummassakaan mittauspisteessä ei ole vuoden 1987 jälkeen ylitetty arvoa 25 000°Ch.
Raitiotien sallittu laskennallinen routanousu on 50 mm. Projekteissa voidaan tapauskohtaisesti sopia myös tiukemmasta 30 mm routanoususta.
Raitiotien siirtymäkiilan syvyys on 2,1 m (routimaton rakenne).
Routamitoitus tehdään Liikenneviraston ohjeen 38/2018, Tierakenteen suunnittelu mukaisesti.
Routasuojaus
Radan routasuojaustarve määritetään ja routasuojaus mitoitetaan päällysrakenteen mitoituksen yhteydessä. Kiintoraideosuuksilla voidaan käyttää routalevyjä riittävän routasuojauksen saavuttamiseksi. Routalevyjen käyttö on perusteltava kohdekohtaisesti. Routalevyjä ei lähtökohtaisesti käytetä routasuojauksena.
Routalevyn alla tulee olla vähintään 300 mm kerros routimatonta materiaalia. Tarvittaessa tehdään alusrakenteen massanvaihto routalevyjen alle.
Routaeriste tulee sijoittaa ylimmän pohjaveden pinnan yläpuolelle. Tai vaihtoehtoisesti radan rakennekerrokset pitää kuivattaa salaojin, jos pohjavedenpintaa voidaan alueella laskea pysyvästi.
Routasuojaukset suunnitellaan RATO 3 (Liikenneviraston ohjeita, Ratatekniset ohjeet 3, 13/2018, radan rakenne) kohdan 3.7.5 mukaisesti.
Routalevyjen tulee olla Liikenneviraston 27.2.2002 julkaiseman ”XPS-routalevyjen tekniset toimitusehdot” mukaisia.
Siirtymäkiilat
Raitiotien pituussuuntaiset siirtymärakenteet eri kerrospaksuuden välillä tehdään kaltevuuteen 1:30.
Kiintoraiteen ja avorataosuuden saumakohtaan tulee tehdä erillinen siirtymärakenne, jonka avulla dynaaminen jousto eri puolilla rakennetta saadaan samansuuruiseksi.
Ratarakenteen liittyessä katurakenteeseen, tehdään poikkisuuntaiset siirtymärakenteet kaltevuuksin 1:1 paikoissa, joissa ei ole risteävää liikennettä. Risteysalueet tarkastellaan tapauskohtaisesti.
Radan kuivatus
Kiskourakuivatusta tarvitaan aina, kun käytetään urakiskoja, sekä silloin, kun radan suljettu päällysrakenne on päällystetty vettä läpäisemättömällä materiaalilla, kuten asfaltilla tai betonilla. Tällaisia kohteita ovat mm. sekaliikennekaistat ja pysäkit.
Kiskoura kuivatetaan kiskokaivoon, jotka sijoitetaan:
- Radan alimpiin kohtiin
- N. 100-150 m välein kaltevuusjaksoilla
- Radan kohtiin, joissa on syytä odottaa toistuvaa jarruhiekan käyttöä esim. suuren pituuskaltevuuden tai pysäkin ja jyrkän kaltevuusjakson yhdistelmän vuoksi.
Kiskokaivot yhdistetään 0,5-1% kaltevuudessa kulkevilla 110PE-putkilla kokoojakaivoon, joka on 800B kaivo umpikannella. Kokoojakaivossa on vähintään 50 cm syvä sakkapesä. Kokoojakaivo tulee sijoittaa raiteiden väliin tai radan välittömään läheisyyteen.
Kiskokaivot voidaan myös purkaa kadun kuivatukseen käytettävään sakkapesälliseen kaivoon, hulevesikaivon haltijan ja HKL:n suostumuksella.
Radan alusrakenteen kuivatus
Radan alusrakenteen kuivattamiseen voidaan tarvittaessa käyttää salaojia. Salaojat tulee sijoittaa raiteiden kuormanjakautumisalueen ulkopuolelle. Tarkastusputkina käytetään 315M ja lietekaivoina 560M tai 800B kaivoja.