Näkemätarkastelut

Raitiovaunua ajetaan näkemän perusteella. Raitiovaunun kuljettajan näkemän tulee olla sellainen, että kuljettaja pystyy ennakoimaan tulevat tilanteet ja pysäyttämään raitiovaunun turvallisesti.

Näkemällä tarkoitetaan rata-aluetta, ajorataa tai kävelyn ja pyöräilyn väylää pitkin mitattua matkaa, minkä etäisyydellä ajoneuvon kuljettaja tai kävelijä voi nähdä edessä olevan esteen minkään rakenteen estämättä. Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuminen edellyttävät riittäviä näkemiä mm. raitiovaunun turvallista pysäyttämistä varten.

Näkyvyyttä tulee olla aina rataa pitkin sallitun nopeuden normaalijarrutusmatkan verran. Mikäli näkemä ei täytä vaatimuksia, tarvitaan muita keinoja riittävän turvallisuuden takaamiseksi. Tällaiset kohteet suunnitellaan ja ratkaisut hyväksytään tapauskohtaisesti.

Raitiovaunujen näkemätarkastelut laaditaan taulukon 1 mukaisten jarrutuksen näkemäetäisyyksien tai jo kohteessa määritettyjen raitiotien mitoitusnopeuden tai raitiotielle määritellyn nopeusrajoitusten perusteella. Raitiotien mitoitusnopeudella tarkoitetaan nopeutta, jota tavoitellaan suunnitteluvaiheessa kullakin osuudella. Jos tiedossa on ratageometrian asettamat rajoitukset, huomioidaan ne näkemätarkasteluissa käytettävissä nopeuksissa. Mikäli näkemät eivät ole muutoin riittävät, voidaan harkita pysäkin hidastavan vaikutuksen huomioimista nopeuksissa. On kuitenkin huomioitava, että jos pysäkin paikka siirtyy, tulee näkemät tarkastella aina uudestaan.

Näkemäalueelle ei saa istuttaa yli 0,6 m korkeaksi kasvavia istutuksia, paitsi tonteilla sallitaan 0,8 m näkemäesteet. Yksittäisiä esteitä, kuten pylväitä ja puiden runkoja, voi olla näkemäalueella, mutta niiden vaikutus on arvioitava tapauskohtaisesti. Riittävän harva puurivi voidaan tulkita yksittäisiksi runkopuiksi, jos puiden lehvästö alkaa riittävän korkealta. Näistä kohteista tulee näkemät tarkastella erikseen lukujen Etäisyys puihin ja Raitiotien etäisyys pistemäisiin kiinteisiin esteisiin mukaisesti.

Näkemätarkastelut tulisi tehdä jo siinä vaiheessa, kun määritellään, tuleeko liittymä valo-ohjata vai ei. Jos valo-ohjaamattomattomaan liittymään ei saada riittäviä näkemiä, tulee harkita sen valo-ohjaamista.

Raitiotien vaatimat näkemät

Raitioliikenteen pysähtymisnäkemä on määritetty pysähtymismatkan, reaktioajan ja varmuusmarginaalin avulla. Pysähtymismatka on laskettu HKL liikelaitoksen raitiovaunujen jarrukokeissa käyttämät raja-arvot -toimintaohjeen perusteella. Ohjeessa on määritetty hidastuvuuden raja-arvot käytettäessä raitiovaunun käyttöjarruja sekä pikajarrumekanismia. Ohje vastaa saksalaisen BOStrab-asetuksen vaatimuksia.

Näkemin laskemisessa käytetään yhden sekunnin reaktioaikaa. Pysähtymismatkan ja reaktioajan summaan lisätään tämän jälkeen 15 prosentin marginaali. Lopuksi pysähtymismatka pyöristetään ylöspäin tasalukuun.

Mitoitusnopeus (km/h)	Hidastuvuus (m/s2)	Pysähtymismatka + reaktioaika 1s (m)
20	0,77	29
30	0,87	55
40	0,95	88
50	1,03	124
60	1,06	170
70	1,07	226

Mitoitusnopeus (km/h)	Hidastuvuus (m/s2)	Pysähtymismatka + reaktioaika 1s + 15% (m)
20	1,71	17
30	2,04	29
40	2,29	44
50	2,47	61
60	2,57	81
70	2,73	102

Näkemätarkasteluissa raitiovaunun kuljettajan silmäpisteen korkeus on 2,2 metriä. Raitiovaunun korkeudeksi oletetaan 3,6 metriä. Näkemätarkasteluissa käytettävä silmäpistekorkeus on jalankulkijalla ja pyöräilijällä 0,8 m (lapsi) ja autoilijalla 1,1 m.

Näkemät suoralla ja kaarteissa

Raitiotien näkemien toteutuminen tulee varmistaa radan suorilla osuuksilla ja kaarteissa. Näkemät tarkastellaan suorilla ja kaarteissa normaalijarrutuksen pysähtymisnäkemällä. Jos näkemävaatimus ei täyty, voidaan harkitusti käyttää myös hätäjarrutuksen pysähtymisnäkemää, jos raitiotie on aidattu tai muulla tavoin vahvasti eroteltu. Raitiovaunujen keskinäinen peräänajoriski tulee kuitenkin aina tarkastella normaalijarrutuksen näkemällä. Shared space alueilla ei ole tarvetta tehdä näkemätarkasteluita, mutta suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita esteiden sijoitteluun.

Kaarteissa näkemäalueen mitoittaa sisäkaarre ja raitiotien nopeus. Näkemäkolmiota määritettäessä lasketaan raitiovaunun normaalijarrutukseen kuluva pysähtymismatka, joka riippuu raitiovaunun nopeudesta. Näkemäkolmio määräytyy raitiotien keskilinjan pysähdysmatkan loppupisteestä kohtisuoraan ATU:n ja siitä suoraan lähtöpisteeseen raitiotien keskilinjaan. Muodostuvan kolmion alueelle ei saa sijoittaa näkemäesteitä lukuun ottamatta välttämättömiä ratasähköpylväitä.

Raitiotien näkemät tulee tarkastella myös pystygeometrian osalta. Pystygeometrian näkemätarkastelut tehdään normaalijarrutuksen pysähtymisnäkemää käyttäen. Lähtökohtaisesti tarkasteltava estekorkeus on radan pinta.

Jos vaaka- tai pystygeometrian näkemät eivät täyty, voidaan harkitusti käyttää myös hätäjarrutuksen pysähtymisnäkemää:

• Jos rata-alue on aidattu, voidaan näkemätarkastelut tehdä hätäjarrutuksen pysähtymisnäkemällä
• Jos raitiotie on muulla tavoin vahvasti eroteltu, voidaan näkemätarkastelut tehdä normaalijarrutuksen näkemätarkastelulla, jossa näkemäestekorkeus on 0,8 metriä.

Raitiovaunujen keskinäinen peräänajoriski tulee joka tapauksessa tarkastella normaalijarrutuksen pysähtymisnäkemällä.

Raitiotien näkemä valo-ohjatuissa liittymissä ja ylityspaikoissa

Raitiotien näkemät valo-ohjatuissa liittymissä ja ylityspaikoissa tarkastellaan hätäjarrutuksen pysähtymisnäkemällä.

Valo-ohjattujen liittymien näkemävaatimuksissa on oletettu, että lähtökohtaisesti liikennevalo-ohjausta noudatetaan. Jos liikennevalot ovat poissa käytöstä, lähestyy raitiovaunu liittymää hitaammin.

Kuvissa 3 – 7 etäisyys 1 tarkoittaa etäisyyttä kuljettajan silmäpisteestä risteävään liikenteeseen ja etäisyys 2 näkemäalueen ATU:sta risteävään liikenteeseen. Etäisyys 2 muodostaman kolmion alueelle ei saa sijoittaa näkemää haittaavia kiinteistä esteitä.

Jalankulkijat

Raitiotien näkemä suhteessa jalankulkijaan tarkastellaan niin, että jalankulkijan etäisyys ATU:sta on 2 metriä.

Raitiotien sujuvuuden varmistamiseksi suositellaan, että erillään olevissa ylityspaikoissa näkemät tarkistetaan myös normaalijarrutuksen pysähtymisnäkemällä. Tarvittaessa näissä kohteissa voidaan parantaa ylityspaikkojen toimivuutta ja turvallisuutta esimerkiksi porrastamalla ylityspaikkoja.

Pyöräliikenne

Raitiotien näkemä suhteessa pyöräilijään tarkastellaan 3 metrin päästä ATU:sta tai vaihtoehtoisesti metrin päästä pyöräliikenteen liikennevalo-opastimesta. Enimmäisetäisyys tarkastelulle on 3 metriä ATU:sta.

Ajoneuvoliikenne

Raitiotien näkemä suhteessa ajoneuvoon tarkastellaan metrin päästä risteävän kadun pysäytysviivalta. Tarkastelu tehdään maksimissaan 4 metrin päästä ATU:sta.

Jos tarkastellulla näkemäalueella on puurivi, tulee näkemätarkastelut tehdä 8 metrin päästä ATU:sta. Tarkastelun yhteydessä varmistetaan, ettei puurivistö aiheuta raitiovaunun kuljettajalle liian pitkää yhtenäistä näkemäestettä. Raitiovaunun kuljettajalla tulee olla riittävät näkemät puiden välistä.

Raitiotien näkemä valo-ohjaamattomissa liittymissä ja ylityspaikoissa

Valo-ohjaamattomissa liittymissä näkemävaatimukset ovat valo-ohjattuja liittymiä tiukempia. Raitiotien näkemät tarkastellaan valo-ohjaamattomissa liittymissä ja ylityspaikoissa normaalijarrutuksen pysähtymisnäkemällä. Jos riittävät näkemät eivät toteudu, tulee ensisijaisesti tarkastella liittymän tai ylityspaikan valo-ohjaamista.

Jalankulkijat

Raitiotien näkemä suhteessa jalankulkijaan tarkastellaan 2 metrin päästä ATU:sta

Pyöräliikenne

Raitiotien näkemä suhteessa pyöräilijään tarkastellaan 3 metrin päästä ATU:sta.

Ajoneuvoliikenne

Raitiotien näkemä suhteessa ajoneuvoon tarkastellaan metrin päästä risteävän kadun pysäytysviivaa + 1metriä tai 4 metrin päähän ATU:sta.

Jos tarkastellulla näkemäalueella on puurivi, tulee näkemätarkastelut tehdä 8 metrin päästä ATU:sta. Tarkastelun yhteydessä varmistetaan, ettei puurivistö aiheuta raitiovaunun kuljettajalle liian pitkää yhtenäistä näkemäestettä. Raitiovaunun kuljettajalla tulee olla riittävät näkemät puiden välistä.

Näkemä raitiotielle valo-ohjaamattomissa liittymissä ja ylityspaikoissa

Raitiotien kuljettajan lisäksi valo-ohjaamattomissa liittymissä ja ylityspaikoissa tarkistetaan risteävän kulkumuodon näkemät raitiotielle. Raitiotieliikenteen kanssa risteävällä kulkumuodolla tulee olla mahdollisuus nähdä raitovaunu niin kaukaa, että risteäminen turvallisesti on mahdollista. Riittävät näkemät takaavat myös, ettei raitiovaunun tarvitsee hidastaa nopeuttaan risteävän liikenteen johdosta.

Jalankulkijoiden näkemät valo-ohjaamattomissa ylityksissä

Valo-ohjaamattomissa jalankulkuylityksissä vaaditaan jalankulkijan tasoristeysnäkemä. Raitiotien reunaan pysähtyneen jalankulkijan on nähtävä rataa pitkin riittävän pitkä matka, jotta radan voi ylittää jalan turvallisesti. Jalankulkijan nopeutena 1,0 m/s. Radan suuntainen etäisyys tarkastellaan raitiotien mitoitusnopeuden mukaisena. Jalankulkijan näkemät tarkastellaan metrin päästä reunatukilinjasta.

Esimerkiksi, jos ohjaamattoman ylityksen pituus on 7,4 m, ylitykseen kuluu aikaa 7,4 sekuntia. Raitiovaunun nopeus on 50 km/h. Kahdeksassa sekunnissa raitiovaunu kulkee (14 m/s*7,4 s = 104 m). Tällöin paikasta, josta jalankulkija lähtee ylittämään raitiotietä, tulee olla 104 metrin näkemä raitiovaunun tulosuuntaan.

Pyöräilijöiden ja ajoneuvoliikenteen näkemät

Pyöräilijöiden ja ajoneuvoliikenteen näkemät valo-ohjaamattomissa liittymissä ja ylityspaikoissa tarkastellaan olemassa olevien katusuunnittelun ohjeiden mukaisesti. Tarkasteluissa käytetään normaalijarrutuksen pysähtymisnäkemää.

Raitiovaunuopastimien näkemät

Raitiovaunuopastimien näkemät tarkistetaan erikseen jokaisessa liikennevaloliittymässä ja vaihdealueella. Näkemäkolmio muodostuu opastimen pylvään keskipisteen, raiteen sekä nopeuden määräämän pysähtymisnäkemän välille.

Mikäli opastimen näkemä ei ole riittävä, ensisijainen ratkaisu on täydentää näkyvyyttä toisto-opastimella.

Opastimien näkemät tarkastellaan normaalijarrutuksen pysähtymisnäkemällä.

Kiinteiden esteiden sijoittelu liittymissä

Raitiotien ja ajoneuvoliikenteen risteyskohdissa on raitiotien ja ajoneuvon yhteentörmäysriski. Yhteentörmäyksen seurauksena risteävältä suunnalta ajava ajoneuvo voi työntyä kiskoja pitkin raitiovaunun mukana. Raitiotien risteysalueet tulee pitää vapaina esteistä, jotta voidaan ehkäistä onnettomuustilanteissa ajoneuvon kiilautumista raitiovaunun ja kiinteän esteen väliin. Kiinteäksi esteeksi luokitellaan kaikki elementit, jotka ovat yli 20cm korkeita ja lujuudeltaan kestäviä esteitä. Lisäksi kiinteisiin esteisiin lasketaan myös istutuskaistat, joissa puun runkojen halkaisija on vähintään 10 cm.

Kiilautumisriskin pienentämiseksi kiinteät esteet pyritään sijoittamaan vähintään 1,5m etäisyydelle ATU:sta. Estevapaan alueen pituuteen lasketaan myös 2 m lisätila risteysalueen reunasta ylityspaikkaan/suojatiehen.