Pääkaupunkiseudun raitiotiejärjestelmä

Raitiotieliikenne joukkoliikennepalveluna

HSL-alueen raitioliikenne on jaettu kahteen rooliltaan erilaiseen osaan:

Osien ominaisuudetPikaraitiotietKaupunkiraitiotiet
Väylän ominaisuudetNopeita ja suurikapasiteettisia raitiolinjoja omilla korkealuokkaisilla väylilläänHelsingin perinteisten raitiolinjojen kaltaisia raitiolinjoja, kuitenkin nykyaikaisesti toteutettuina.
Matkalaji ja asema verkostossaPalvelevat säteittäisiä ja poikittaisia runkoyhteyksiä koko kaupungin alueella ja seudullisesti. Pikaraitiotiet ovat osa HSL-alueen seudullista runkoverkkoa.Palvelevat yhtenäisen ja tiiviin kaupunkirakenteen liikkumistarpeita ja muodostavat palvelualueelleen paikallisen runkoverkon.
Taulukko 1 HSL-alueen raitiotieliikenteen erilaiset osat

Raitioteiden roolijako helpottaa eri joukkoliikennemuotojen roolien jäsentämistä. Raitioliikenteen eri muodot asettuvat kapasiteetiltaan ja matkanopeudeltaan luontevasti metro- ja junaliikenteen sekä bussiliikenteen väliin. Raitioliikenteen selvin ero bussiliikenteeseen on liikennemuotojen kapasiteetissa. Raitioliikenteen luonteva rooli löytyy suuren matkustajamäärän linjoilta.

Pikaraitiotien ja kaupunkiraitiotien välinen roolijako heijastuu sekä fyysiseen raitiotierataan että niillä liikennöiviin raitiolinjoihin. Tavoitteena on, että pikaraitiolinjat liikennöivät pääosin pikaraitiotieradalla ja kaupunkiraitiotiet pääosin muilla raitiotieradoilla, mutta rataverkko on kuitenkin yhtenäinen ja valtaosin myös teknisesti yhteensopiva.

Nykyisen kaupunkiraitioverkon alueella pikaraitioteiden runkoreiteiksi määritellään – ja sellaisena tullaan kehittämään pääsisääntuloväylien ratayhteyksiä keskustaan. Tämän lisäksi on tunnistettu muita rataosuuksia, jotka jo ovat tai joita tulisi kehittää pikaraitioliikenteen laatustandardien mukaisiksi. Pikaraitioliikenteeseen soveltuva runkorataverkko on esitetty kuvassa (1). Runkoreittien ulkopuolelle jäävät raitiotiet ovat määritelmällisesti kaupunkiraitioteiden verkkoa.

HSL-alueen raitiorataverkoston laajuus 2030-luvun loppupuolella. Pikaraitioliikenteelle soveltuvat tai sellaisiksi kehitettävät rataosuudet esitetty turkoosilla.
Kuva 1 HSL-alueen raitiorataverkoston laajuus 2030-luvun loppupuolella. Pikaraitioliikenteelle soveltuvat tai sellaisiksi kehitettävät rataosuudet esitetty turkoosilla. (Esimerkkikuva)

Kaupunki- ja pikaraitioverkon tekniset erot

Vaikka kaupunkiraitiotiet ja pikaraitiotiet ovat teknisesti pääosin yhteensopivia, kaikki vaunut eivät pysty liikennöimään kaikilla rataosilla. Pikaraitioteillä ei esimerkiksi ole yksisuuntavaunujen edellyttämiä kääntösilmukoita. Kaupunkiraitioverkolla osa kaarteista saattaa olla liian tiukkoja pikaraitiovaunuille. Nykyisellään eroja on myös pysäkkilaitureiden korkeuksissa, nimellisjännitteessä ja pyörien leveydessä. Lisäksi pysäkkilaitureiden pituudet vaihtelevat rataosuuksittain, joten niiden suhteen tarvittava mitoitus ja yhteensopivuus on määriteltävä tapauskohtaisesti.

Yllä mainituista syistä pääkaupunkiseudun raitiotiejärjestelmä jakautuu karkeasti kolmeen osaan:

  1. Ainoastaan keskustavaunuille soveltuva verkko,
  2. molemmille vaunutyypeille soveltuva verkko ja
  3. ainoastaan pikaraitiovaunuille soveltuva verkko.

Ainostaan keskustavaunuille tarkoitetut verkon osat sijaitsevat Helsingin kantakaupungissa niillä rataosilla, joita pikaraitiolinjat eivät käytä. Näillä rataosilla pienin kaarresäde ja ulottumat ovat niin pieniä, että pikaraitiovaunut eivät välttämättä mahdu liikennöimään.

Molemmille vaunutyypeille soveltuva verkko tullaan muodostamaan 2020-luvulla modernisoimalla Helsingin kantakaupungin nykyisen verkon tiettyjä osuuksia sekä rakentamalla nykyisen verkon laajennuksia. Tällä verkolla geometria on pikaraitiovaunujen mukainen ja päätepysäkeillä on kääntösilmukat.

Ainoastaan pikaraitiovaunuille soveltuva verkko muodostuu 2020-luvulta alkaen valmistuvista pikaraitioteistä. Tällä verkolla ei ole yksisuuntavaunujen edellyttämiä kääntösilmukoita ja pysäkkilaiturit voivat sijaita ajosuunnassa myös vasemmalla. Vaihteet ja raideristeykset voidaan myös suunnitella edellyttämään leveämpää pyörää.

Seuraavassa taulukossa on esitetty verkon eri osien tavoitetilat. Nykytilassaan verkot saattavat poiketa näistä tavoitearvoista. Esimerkiksi kaikille vaunuille tarkoitetuilla nykyisillä rataosuuksilla saattaa toistaiseksi olla alle 19,5 m säteisiä kaarteita. Rataosuuksien nykytila on tarvittaessa selvitettävä erikseen.

ParametriAinoastaan keskustavaunutKaikki vaunutAinoastaan pikaraitiovaunut
Nimellisjännite600 V tasajännite, tullaan muuttamaan 750 V tasajännitteeksi600 V tasajännite, tullaan muuttamaan 750 V tasajännitteeksi750 V tasajännite
Laiturikorkeus270 mm270 mm300 mm
Kaarresäteen lupa-arvo16,5 m*19,5 m**19,5 m
Pyörän leveys95 mm95 mm106 mm***
Kiskoprofiili60R160R160R2***
Pysäkkilaiturit yleensä (ks. pysäkkien mitoitus)Yhdelle tai kahdelle 30 m vaunulle45 m vaunulle tai kahdelle 30 m vaunulle45 m vaunulle, tietyillä rataosilla 71 m vaunuyhdistelmille
* nykyisellä rataverkolla on 15,5 m säteen kaarteita, joiden uusimista suuremmiksi ei ole varmistettu
** nykyisellä rataverkolla on toistaiseksi tiukempia kaarteita myös kaikille vaunuille tarkoitetuilla rataosilla
*** Kruunusillat-raitiotiellä käytetään 95 mm pyöriä ja 60R1 kiskoprofiilia
Taulukko 2 Raitiotieverkon eri osien tavoitetilat

Suunniteltuja muutoksia

Erityisesti Helsingin kantakaupungin raitioverkkoon on suunnitteilla teknisiä muutoksia yhteensopivuuden ja esteettömyyden parantamiseksi. Kantakaupungin verkko sisältää sekä ainoastaan keskustavaunujen että molempien vaunutyyppien käytössä olevia osuuksia.

Mahdollisen muutoksen kohde Nykyinen arvoTuleva arvoArvioitu aikataulu
Helsingin kantakaupungin verkon nimellisjännite600 VDC750 VDCMuutos toteutunee Kruunusillat-raitiotien käyttöönottoon mennessä.
Helsingin kantakaupungin verkon laiturikorkeus270 mm300 mmEi tiedossa.
Helsingin kantakaupungin verkon pyörän vähimmäisleveys95 mm106 mm Ei tiedossa.
Taulukko 3 Suunniteltuja muutoksia raitiotiejärjestelmään.